Se parhaiten nauraa, joka viimeiksi nauraa

hihihihihbuahahahah,lälälälälä,kehkehekekekekh!

mulla on teille hyviä uutisia!

Eläinlääkäri-täti kävi siis tänään ja voin sanoa, että ei ole kahteen vuoteen varmaan jännittänyt kertaakaan näin paljoa, okei ehkä meidän eka metrin rata jännitti, mutta silti meinasin kuolla autolla ajaessa, kun välillä unohdin painaa kaasua ja sitten sitä kaasua tuli painettua vähän liikaa...

Eläinlääkäri soitti mulle ja ilmoitti tulevansa 16.30, ite olin tallilla siinä neljän pintaan ja hain Silverin laitumelta. Kyllä oli ihanan puhdas hevonen, niin pitkään kunnes käänsi kylkeä ja ne keltaiset läntit.... Ärärärärrär ja är! Mutta niin, otin Silverin sisälle ja harjasin sen, selvitin hännän ja harjan, sekä puhdistin kuivashampoolla ne keltaiset läntit. Pitkään ei tarvinnut sit loppupeleissä enään odotella eläinlääkäriä, kun hän jo saapui.

Mentiin suoraan asiaan, eli taivutuskokeisiin. Silver siis taivutettiin siksi, koska eräs henkilö väitti Silverin ontuvan, mutta en minä, valmentajani ja tallinpitäjä emme olleet huomanneet ontumista, joten halusin saada selvyyden ja kuitenkin tänään oli Silverin rokotus- ja raspauspäivä, joten sama oli tarkastuttaa nyt ne jalat. Ensin ell. taivutti molemmat takapolvet ja kintereet. Täysin puhtaat liikeet oli, ei yhden yhtään epäpuhdasta askelta! JEI! :) Sitten ne oikean kintereen nestepatit on jotain trauma peräisiä patteja, eli on kolauttanut ne johonkin (kuplamuovi...) ja siksi nostaneet nestettä. Ell. ei näe mitään syytä lähteä klinikalle kuvauksiin, koska kaikki on normaalin tuntuiset ja hevonen on puhdas, joten mitään vikaa ei ole! :)

Taivutusten jälkeen siirryttiin takaisin talliin ja oli humala-aineen vuoro. Eli rauhoitettiin raspaamiseen. Silver oli ihan sitä mieltä, että "mee ny vattuun tökkimästä siitä", mutta rapsutuksin siitä selvittiin. Se suurauta oli tosi outo, siis en ollu ikinä nähny sellasta, siis se työnnettiin hampaiden väliin ja siitä väännettiin auki. Ennen oon nähnyt vaan sellasia kiiloja. Mutta pääsin kokeilemaan kädellä Silverin suuta ja oli tosi jännän tuntusta työntää käsi hevosen suuhun! :---D Tiedänpä ainakin eron ei raspatun ja raspatun välille. Raspaus meni hyvin, oli aika pahat piikit, niin rupesin miettimään, että pitäskö kahdesti vuoteen raspata, mutta kun ell. sanoi, että jos ei haittaa syömistä tai kuolaimen hyväksymistä. Sitten Silver sai vielä tetanus- ja jäykkäkouristusrokotteen, eli loppuviikko otetaan ihan lunkisti! :--)

Ette usko miten helpottunut olen ja onnellinen siitä, että hevonen on puhdas ja vaikka koko ajan sen itse tiesinkin, niin silti, etten ole liikuttanut epäpuhdasta hevosta. Nyt siis kisakalenterit esiin ja kisoja ja tuloksia! 

"Nyt loppu leikkiminen ja me ruvetaan pelaa tätä pelii"

Mä olin oikees -Alisa