Ostoksia ja väläyksiä!
Silver rupesi tänään syömään uudestaan PeaceMakeria, ja ruokaa muutenkin vähennettiin. Sairaan lihava ja lihasköyhä koko elukka. Ei vain tunnu aika riittävän vuorokaudessa! Mutta tänään sitten menin tallille ja kävin samalla reissulla Agrimarketissa ostamassa rehua ja itselleni uudet kannukset. Edelliset kannukset olivat pallopäiset junnukannukset, joilla ei oikeasti tehnyt yhtään mitään. Ostin sitten pidemmät, sellaiset pallopäisetkannukset, jossa se pallo pyörii päässä. Yritin etsiä kuvaa niistä, mutten löytänyt Horzen sivuilta. Otan huomenna kuvan niistä! :) Mulla oli myös hirveä tarve ostaa Silverille jotain, mutta kiersin ja kaarsin, hiplasin ja tutkin, mutten löytänyt mitään kivaa Silverille. Oon oikeasti kipeä tai jotain...
Hain sitten Silverin sisälle ja mentiin taas pesarille suorilta, jossa oli vuorossa jalkojen pesu. Se eläin on ihan ihmeellinen. Jalat täynnä vekkejä ja rupia, mutta ei tietoakaan impparista tai turvotuksesta. Kesällä se nostaa impparin pienimmästäkin haavasta ja nyt kun se rypee päivät tuolla mudassa, niin ei mitään! Ihan ihme... Mentiin kentälle tuuppailemaan ja tesmin niitä uusia kannuksia ja voi että se poni otti alussa kierroksia niistä! :-D Oli ihan "wroooooooooooooooooooooooooom" kun vähän terävöitti pohjetta. Mutta tottui kyllä nopeasti nihin ja olil paljon terävempi ja parempi ratsastaa. Ei tehty mitään ihmeellistä, paljon voltteja ja siirtymisiä ravissa. Laukkaa työstettiin kans aika paljon ja meinasi taas mennä hermot ja teki mieli vain luovuttaa, mutta onneksi en luovuttanut ja lopulta onnistuin ratsatamaan sen peräänantoon ja oikeinpäin kahden pääty-ympyrän ajaksi!
Mutta oikea valaistus tuli tänään käynnissä! Olenkin aikasemmin jo selittänyt siitä, kuinka Silverin käynti on hirveän jännittynyttä ja tikittävää. Tänään sitten päätin kokeilla eri metodeja siihen, kuinka saisin sen rennoksi ja letkeäksi. Hommahan oli niinkin helppo, kun istuin vain hiljaa ja annoin hevosen hakea itse itsensä oikeinpäin. Ensin menin toosi pitkällä ohjalla ja odotin, odotin ja vielä vähän odotin,että se on rento. Kuitenkin ratsastin pohkeella kokoajan eteen ja aktivoin takapäätä. Siitä sitten kerin ohjia aina pikkuhiljaa, sentti sentiltä. Lopulta sain Silverin rennoksi ja HIENOKSI ja voi että olin onnellinen! Siihen sitten lopetettiin ja mentiin talliin.
Nyt yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta treenaamaan tuota hevosta oikein olan takaa. Oikeasti vain harmittaa, että vuorokaudessa ei riitä yksinkertaisesti tunnit! Koulussa on ihan hirveä lukukausi menossa, pitää tehdä taloussuunnitelma maatilalle, konekustannuslaskelmat maatilalle, liikeideasuunnitelma ja mitä vielä?! Ihan oikeasti, huhhuh! Mutta jospa se tästä! Ja ainiin, tein värinpoiston mun hiuksiin ja niistä tuli tättärääää! ORANSSIT! Ihanata!
PelleHermanni, tunnetaan myös Alisana
Hain sitten Silverin sisälle ja mentiin taas pesarille suorilta, jossa oli vuorossa jalkojen pesu. Se eläin on ihan ihmeellinen. Jalat täynnä vekkejä ja rupia, mutta ei tietoakaan impparista tai turvotuksesta. Kesällä se nostaa impparin pienimmästäkin haavasta ja nyt kun se rypee päivät tuolla mudassa, niin ei mitään! Ihan ihme... Mentiin kentälle tuuppailemaan ja tesmin niitä uusia kannuksia ja voi että se poni otti alussa kierroksia niistä! :-D Oli ihan "wroooooooooooooooooooooooooom" kun vähän terävöitti pohjetta. Mutta tottui kyllä nopeasti nihin ja olil paljon terävempi ja parempi ratsastaa. Ei tehty mitään ihmeellistä, paljon voltteja ja siirtymisiä ravissa. Laukkaa työstettiin kans aika paljon ja meinasi taas mennä hermot ja teki mieli vain luovuttaa, mutta onneksi en luovuttanut ja lopulta onnistuin ratsatamaan sen peräänantoon ja oikeinpäin kahden pääty-ympyrän ajaksi!
Mutta oikea valaistus tuli tänään käynnissä! Olenkin aikasemmin jo selittänyt siitä, kuinka Silverin käynti on hirveän jännittynyttä ja tikittävää. Tänään sitten päätin kokeilla eri metodeja siihen, kuinka saisin sen rennoksi ja letkeäksi. Hommahan oli niinkin helppo, kun istuin vain hiljaa ja annoin hevosen hakea itse itsensä oikeinpäin. Ensin menin toosi pitkällä ohjalla ja odotin, odotin ja vielä vähän odotin,että se on rento. Kuitenkin ratsastin pohkeella kokoajan eteen ja aktivoin takapäätä. Siitä sitten kerin ohjia aina pikkuhiljaa, sentti sentiltä. Lopulta sain Silverin rennoksi ja HIENOKSI ja voi että olin onnellinen! Siihen sitten lopetettiin ja mentiin talliin.
Nyt yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta treenaamaan tuota hevosta oikein olan takaa. Oikeasti vain harmittaa, että vuorokaudessa ei riitä yksinkertaisesti tunnit! Koulussa on ihan hirveä lukukausi menossa, pitää tehdä taloussuunnitelma maatilalle, konekustannuslaskelmat maatilalle, liikeideasuunnitelma ja mitä vielä?! Ihan oikeasti, huhhuh! Mutta jospa se tästä! Ja ainiin, tein värinpoiston mun hiuksiin ja niistä tuli tättärääää! ORANSSIT! Ihanata!
PelleHermanni, tunnetaan myös Alisana
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos et löytänyt etsimääsi tietoa blogista, kysy rohkeasti! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, mutta muista hyvät käytöstavat ja nettietiketti.