Sanatonta ja nuku rauhassa rakas vauva
En tiiä pitäskö itkeä vai nauraa. Tällähetkellä naurattaa, mutta katotaan milloin se itku tulee. Tämä ei nyt koske Silveriä vaan ihan minua itseäni. Ei siitä sen enempää, vaan heppa-asioihin.
Torstai! Yritin tehä videopostausta siitä, mutta ei siitä tullut mitään. Juttujen laatu on niin hirveätä ja jokatoinen sana on vittu tai perkele, joten jätän sen videon mätänemään koneen uumeniin. Torstaina siis lähdettiin ft. mun jokapaikanhöylä,kisa-avustaja, yleinen pahennuksen aiheuttaja, hovikuvaaja Piia kohti Kajaania jo ennen seiskaa! Olin edellisenä yönä nukkunut ehkä 45minuuttia ! Oltiin baarissa johonkin yhteen, sitten siivosin kämpillä huoneen ja en vain saanut unta. Kello soi vähän kuuden jälkeen ja tuntu, että kuolen ! Mutta sitten ei oikeastaan väsyttänyt koko päivänä.
Navigaattori anto ajoajaks tunti ja 20 minuuttia. Ajoin 50 minuutissa sinne... Silver oli jo ylläpitäjän kanssa maneesilla (mentiin suoraan siis sinne) ja ylläpitäjä meni ensin. Tein linjan, laskin väliin 4 laukkaa, molemmat ristikoina. Alussa ylläpitäjä tuli ravissa ja huomasin siinä jo mistä homma kusee. Ylläpitäjä ei istu. Sanoin siitä sitten heti ensimmäisenä, että jos siellä selässä ei istu, se hevonen ottaa kierroksia. Ja jos rupeaa hyppäämään estettä ennen Silveriä, niin isommilla korkeuksilla rupee Silveristäkin löytymään aika tehokkaat jarrut ennen estettä... Eli rupee kieltelemään, kun tuntee jäävänsä yksin. Tästähän meidän viime syksyinen kieltely johtui. Ihan ok meni muuten heillä. Mitä Silver nyt kielsi ristikolle ! ja kompuroi kaarteessa...
Ite sitten menin selkään. Ensin vähän sileätä ja oikeaan kierrokseen oli ihan kamala ! Poikitti ja puski lapa eellä. Sai työntää istunnalla muutenkin ihan sikana eteenpäin, että sai perään ja askeleen tahtia. Laukkaa sai polettaa kunnolla sisäpohkeella, kun sisätakajalka tuli jossain tallissa... Esteillä ei sitten ollut mitään ongelmaa, kun siellä selässä istu. Jotenkin kuitenkin se hyppy oli muuttunut, ei tuntunut enään niin räjähtävältä se voima millä se veti esteille, mutta voi olla esteen korkeudella myös osuutta asiaan. Hyppäsin vaan maksimissaan jotain 60cm, ja tuo hevonen ei ole oikein ikinä ottanut tosissaan ton korkusia esteitä.
Tein siinä samalla sitten vähän perus tuuppailua, avoa, sulkua, väistöjä ravissa ja laukassa, oli ihan ok. Sai aika vahvasti antaa apuja, että lähti sinne minne piti ja pysyi kasassa. Mutta siitä se. En nyt tiedä vieläkään oikein, että mitä teen sen kanssa. Voi olla, että otan takaisin. Pitää tää viikko miettiä ja kysellä, että miten heillä on mennyt. Takaisin sitten puhallettiin 40 minuuttiin, kun oli olevinaan vähän kiire kouluun... : D
Viikonloppuna olin sitten kotona Joensuussa ja onhan se niin, että kotiin on ihana mennä, mutta kyllä se oma elämä on jo täällä Iisalmessa, vaikken haluakkaan sitä myöntää. Perjantaina puhalsin Iisalmesta suoraan Marin luokse ja siellä vierähti tunti jos toinenkin, siitä sitten kaupan kautta kotiin. On se ihana käydä kotona, kun saa uusia vaatteita, ruokaa ja Audiin täyden tankin! Eilen kävin ensin Kuopiossa ja siitä suoraan Kiuruvedelle moikkaamaan Tuijaa! Ajettiin rinkii Kiuruvedellä ja kyllä oli vaikka sun mitä! Sitten mentiin Tuijan poikaystävän kotipaikalle apinoimaan ja ajettiin vähän rallia. En kyllä ole pelännyt vähään aikaan niin paljon, kun sillo :D Auto oli ehkä nähnyt parhaat päivänsä ja näin, mutta hauskaa oli! Tänään oli töitä ja huominen vielä, mutta sitten olisi tiedossa neljän päivän vapaat ! Viikonloppuna on tiedossa kyllä sellaista humalajuomista että!
Sitten... Tänään meidän ikinuori vauva, Nöpö nukkui ikuiseen uneen, kunnioitettavassa 23- vuoden iässä. Kissa siis kyseessä. Veli oli löytänyt Nöpön nukkumasta terassilta. Auringon valossa. Viikonloppuna jo katoin, että se ei elä enään pitkään... Mutta paljon sekin on kokenut, pentuna poltti tassunsa auton moottoriin, 7 vuotta (?) sitten mursi takajalkansa ja ehkä 9 vuotta siitä on jo lyöty vetoa, että milloin se kuolee. Mutta niin se elämä menee, toiset kuolee, toiset syntyy.
GoodBye -Alisa
 |
| Perus pissis, kohti kotia! |
Torstai! Yritin tehä videopostausta siitä, mutta ei siitä tullut mitään. Juttujen laatu on niin hirveätä ja jokatoinen sana on vittu tai perkele, joten jätän sen videon mätänemään koneen uumeniin. Torstaina siis lähdettiin ft. mun jokapaikanhöylä,kisa-avustaja, yleinen pahennuksen aiheuttaja, hovikuvaaja Piia kohti Kajaania jo ennen seiskaa! Olin edellisenä yönä nukkunut ehkä 45minuuttia ! Oltiin baarissa johonkin yhteen, sitten siivosin kämpillä huoneen ja en vain saanut unta. Kello soi vähän kuuden jälkeen ja tuntu, että kuolen ! Mutta sitten ei oikeastaan väsyttänyt koko päivänä.
Navigaattori anto ajoajaks tunti ja 20 minuuttia. Ajoin 50 minuutissa sinne... Silver oli jo ylläpitäjän kanssa maneesilla (mentiin suoraan siis sinne) ja ylläpitäjä meni ensin. Tein linjan, laskin väliin 4 laukkaa, molemmat ristikoina. Alussa ylläpitäjä tuli ravissa ja huomasin siinä jo mistä homma kusee. Ylläpitäjä ei istu. Sanoin siitä sitten heti ensimmäisenä, että jos siellä selässä ei istu, se hevonen ottaa kierroksia. Ja jos rupeaa hyppäämään estettä ennen Silveriä, niin isommilla korkeuksilla rupee Silveristäkin löytymään aika tehokkaat jarrut ennen estettä... Eli rupee kieltelemään, kun tuntee jäävänsä yksin. Tästähän meidän viime syksyinen kieltely johtui. Ihan ok meni muuten heillä. Mitä Silver nyt kielsi ristikolle ! ja kompuroi kaarteessa...
Ite sitten menin selkään. Ensin vähän sileätä ja oikeaan kierrokseen oli ihan kamala ! Poikitti ja puski lapa eellä. Sai työntää istunnalla muutenkin ihan sikana eteenpäin, että sai perään ja askeleen tahtia. Laukkaa sai polettaa kunnolla sisäpohkeella, kun sisätakajalka tuli jossain tallissa... Esteillä ei sitten ollut mitään ongelmaa, kun siellä selässä istu. Jotenkin kuitenkin se hyppy oli muuttunut, ei tuntunut enään niin räjähtävältä se voima millä se veti esteille, mutta voi olla esteen korkeudella myös osuutta asiaan. Hyppäsin vaan maksimissaan jotain 60cm, ja tuo hevonen ei ole oikein ikinä ottanut tosissaan ton korkusia esteitä.
Tein siinä samalla sitten vähän perus tuuppailua, avoa, sulkua, väistöjä ravissa ja laukassa, oli ihan ok. Sai aika vahvasti antaa apuja, että lähti sinne minne piti ja pysyi kasassa. Mutta siitä se. En nyt tiedä vieläkään oikein, että mitä teen sen kanssa. Voi olla, että otan takaisin. Pitää tää viikko miettiä ja kysellä, että miten heillä on mennyt. Takaisin sitten puhallettiin 40 minuuttiin, kun oli olevinaan vähän kiire kouluun... : D
Viikonloppuna olin sitten kotona Joensuussa ja onhan se niin, että kotiin on ihana mennä, mutta kyllä se oma elämä on jo täällä Iisalmessa, vaikken haluakkaan sitä myöntää. Perjantaina puhalsin Iisalmesta suoraan Marin luokse ja siellä vierähti tunti jos toinenkin, siitä sitten kaupan kautta kotiin. On se ihana käydä kotona, kun saa uusia vaatteita, ruokaa ja Audiin täyden tankin! Eilen kävin ensin Kuopiossa ja siitä suoraan Kiuruvedelle moikkaamaan Tuijaa! Ajettiin rinkii Kiuruvedellä ja kyllä oli vaikka sun mitä! Sitten mentiin Tuijan poikaystävän kotipaikalle apinoimaan ja ajettiin vähän rallia. En kyllä ole pelännyt vähään aikaan niin paljon, kun sillo :D Auto oli ehkä nähnyt parhaat päivänsä ja näin, mutta hauskaa oli! Tänään oli töitä ja huominen vielä, mutta sitten olisi tiedossa neljän päivän vapaat ! Viikonloppuna on tiedossa kyllä sellaista humalajuomista että!
Sitten... Tänään meidän ikinuori vauva, Nöpö nukkui ikuiseen uneen, kunnioitettavassa 23- vuoden iässä. Kissa siis kyseessä. Veli oli löytänyt Nöpön nukkumasta terassilta. Auringon valossa. Viikonloppuna jo katoin, että se ei elä enään pitkään... Mutta paljon sekin on kokenut, pentuna poltti tassunsa auton moottoriin, 7 vuotta (?) sitten mursi takajalkansa ja ehkä 9 vuotta siitä on jo lyöty vetoa, että milloin se kuolee. Mutta niin se elämä menee, toiset kuolee, toiset syntyy.
 |
| Goodbye my lover, goodbye my friend, you have been the one, you have been the one for me |
GoodBye -Alisa
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos et löytänyt etsimääsi tietoa blogista, kysy rohkeasti! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, mutta muista hyvät käytöstavat ja nettietiketti.