Elämä on täynnä valintoja...

... ja mun valinta on olla vappupäivänä 7.00 tallilla hoitamassa Silveriä!

Uhhuh! Mun Vappu menee siis kämpillä ollessa. :) Oikeestaan ei edes haittaa, saanpahan olla rauhassa ja levätä. Hirveesti imee voimia tuo aamulla tallilla käynti. Vaikkakin yleensä oon saanu nukkua edes hetken sen jälkeen, mutta silti tuntuu, että kuolen väsymykseen.

Silverii oon siis käynyt nyt joka aamu ja ilta hoitamassa. Millo kirjotin viimeks? Lauantaiaamuna? No siis jalassa ei oo tapahtunut kummia muutoksia. Iltasin on hyvä, kun on ollut päivän ulkona ja liikkunut. Aamusin on turpeessa, kun on seisonut tallissa. ELI! tästä pääsemme johtopäätökseen: Liikunta auttaa. Sitä jalkaa on paha kokeilla illalla, että onko se liikunta hävittänyt lämmönkin, koska kun pinteli on päivän jalassa, niin tietenkin se jalka on lämmin. Oon nyt joka päivä "liikuttanut" Silveriä jotenkin. Yleensä oon tehnyt maastakäsin juttuja, mutta eilen keräsin kaiken rohkeuteni ja päästin sen villipedon irti kentälle. Hihi, se oli niin söpö, kun seuras mua kun koiranpentu! Lopulta se sitten älys ite lähtee käppäilemään pitkin kenttää yksinään. Tosin pitkään sillä ei riittänyt mielenkiinto siihen kävelyyn, vaan kaikki mahdolliset vähänkin vihertävä oli paaljon kivempia!

Oon varmaan enne kertonut, että tuo talli on järven rannalla. Enään se ei ole järven rannalla vaan järvi on melkein pihalla asti. Veden pinta on pikkasen korkeella! Silverin ja sen tarhakaverin tarha on puoliks veden peitossa, mutta onneks se ei noita kahta haittaa, vaan ne kuulema polskuttelee menemään vedessä päivät. Tänäkin aamuna kyttäsin tarhan reunalla Silveriä, että menis sinne veteen, että sais kuvan, mutta eiiij! Kävi pari kertaa siinä reunalla ja sitten hirveellä kyydillä takasin mun luo.

Tänään toi vedenpinta oli yli puolet korkeemmalla.

Mutta tänään sitten kun menin tallille töiden jälkeen, ja se jalka oli melkein kuiva!!! Siis silleen täysin kuiva, kun sillä on aina ollut nestettä kaikissa jaloissa, niin nyt oli enään sitä! Tosin vieläkin kun puristaa rystyset valkeena sitä hankkarii, niin nostaa sen. Mut ei reagoi enään niin pahasti, kun viime viikolla. Tai edes lauantaina. Sillo ei tarvinnu paljoo puristaa niin kiskas kunnolla sen jalan alta pois. Edistystä! :) Kun jalka oli niin "hyvä" niin laitoin jäät siihen ja pintelin päälle. Laitoin suitset päähän ja arrrrrrrrrrvatkaa mitä sitten?!?! Mie hyppäsin selkään ja mentiin kävelemään kentälle!! MIE RATSASTIN!!! Okei, en ratsastanu ratsastanu, vaan istuin Silverin selässä ja käveltiin pitkin poikin kenttää vasempaan kierrokseen. Mentiin joku 10min ja sitten talliin ja otin sen kylmän pois, niin se jalka oli aivan rutikuiva! Siis nyt siinä ei ollut edes niitä perusnesteitä! En sitten laittanut siihen mitään, vaan jätin sillee karsinaan. Aamulla katsomaan, että mitä sille jalalle kuuluu, vai onko sitä edes paikallaan enään. 

Se hevonen on muutenkin muuttunut. Vieläkin illistelee ja välillä kiljahtelee, mutta on rauhoittunut. Silti se on vieläkin välillä tosi varuillaan ja sellanen, ettei tiedä miten pitäis suhtautuu toisiin hevosiin. Mutta jospa se siitä, pikkuhiljaa! :) Edelleenkin menen sinne klinikalle 7.5., se ei muutu, vaikkakin tuo nyt olisi ulkoisesti täysin kunnossa. Hevosen jalan sisään kun ei voi nähdä ilman laitteita. :/