Erikoispostaus, vuosi kaksi aina tähän päivään asti.

Tein tossa vuoden alussa ensimmäisen osion tästä "postaussarjasta" ja sen voit lukea tästä. Tässä postauksessa käsittelen meidän toisen vuoden aina tähän päivään asti.

Eli Silver asui syksyn 2010 vielä Joensuussa, kun itse asuin Iisalmessa. Lopulta Poni tuli mukaani Iisalmeen lokakuun puolivälissä, Seppälän tallille. Alussa Silver järjesti pientä häppenenkiä tallilla, pari kertaa tuli langoista läpi ja muuta mukavata... Talven mittaan treenailtiin, aika päämäärätöntä hommaa se oikeastaan oli, syiksi voisi luetella liiallisen dokaamisen (ryyppäsin siis toissa talvena aivan älyttömästi! "ennätys" on se, että seitsämästä päivästä olin viitenä päivänä kännissä...) ja koulu vei aivan liian paljon aikaa! Tai paljon ja paljon, mutta mun mielestä aivan liikaa.

talvea 2010-2011

Joululomaksi lähdettiin sitten takaisin Satulantallille, kotikonnuille. Oltiin pari kolme viikkoa siellä ja nautittiin talvesta: maastoiltiin, hiihtoratsastettiin ja taidettiin käydä kotonakin hankilaukkaamassa. Käytiin myös Joensuun ratsastusopistolla seuraestekisoissa. En kyllä yhtään muista miten meni, ihan perus kait. Hevosessa oli aivan tajuttomasti painetta, koska koko talvena ei oltu hypätty oikeastaan ja maneesissa ei oltu käyty ties milloin. Silver ei ole muutenkaan viihtynyt tuolla Opiston maneesissa, tiedä miksi... Muistan vaan, että oli aivan järkyttävän kylmä! Meinasin kuolla, kun koko autokin oli aivan ankka jäässä, kun lähdettiin pois opistolta, ja auto oli ollut sammuksissa jonkun maksimissaan pari tuntia. Joululomalta palattiin ja meno jatkui melko samanlaisena. Helmikuussa Silveriä alkoi vuokraamaan eräs Iisalmelainen ja hän vuokrasi Silveriä pari kertaa viikkoon. Vuokraaja teki Silverille aivan sairaan hyvää! Silver rupesi rauhoittumaan ja itse rupesin huomaamaan virheitä omasta ratsastuksesta paljon helpommin. Tästä alkoi taas edistysaskeleet ja voi, että mentiin rytinällä. Mulla oli maaliskuussa nilkanleikkaus ja tää sitten taas vähän sotki kuvioita. Mulla oli tikit 5 viikkoa jalassa ja en saanut ratsastaa. Lisäksi mun jalka turposi niin pahasti, ettei mennyt saappaat tai mitkään muutkaan kengät jalkaan. Lopulta, kun sain tikit irti, niin pari päivää annoin olla, sitten kapusin hevosen selkään... Alkukeväästä päästiin hyppäämään ensimmäistä kertaa pitkääään aikaan ja voi, että se hevonen oli silloin hyvä!

siinä kooste siitä päivästä.

Tästä sitten lähdettiin treenaamaan ihan tosissaan. Vähän ennen pääsiäistä oli kisat Koljonvirran Ratsastuskeskuksella, jossa saatiin estetuomarilta sellaiset haukut, joiden johdosta en käynyt enään yksissäkään kisoissa joissa hän tuomaroi. Tietenkin tuomari voi esittää näkökulmansa, mutta kannattaisi ensin seurata hetki ratsukkoa, ennenkuin sanoo. Silver kun on sellainen, että sitä saa ottaa pari kertaa rajummin kiinni, että rupeaa keskittymään. Kisat olivat katastrofi todellakin. Seuraavana päivänä sitten oli koulukisojen vuoro ja päästiin heC 51% läpi... :D Pääsiäiseksi lähdettiin taas kotiin ja oltiin siellä yhteensä kolme viikkoa. Multa loppui koulu jo ennen vappua, joten menin kotiin "kesälomalle" kahdeksi viikoksi. Vappuna meillä oli kisat Ahaalla, jossa menin 70cm ja 95cm. Molemmista tuli nollat, mutta ei sijoituttu. En saanut vaan Silveriä verkattuu tarpeeksi, että olisi ollut pohkeen edessä. Viikko noista kisoista oli kisat Korholantilalla, jossa starttasin meidän toisen metrin. Siinä tultiin toiseksi ja 80cm oltiin neljänsiä tai kolmansia. Sika hyvät radat! "Loma" treenailtiin pääosin Utrassa, Marin valmennuksissa, aika paljon mentiin yksityisillä tunneilla, mutta treenasin myös itsekseni jonkin verran.

Kaikki kisakuvat (c) aaveen.net

ahaa 95cm (c) Tiina Väyrynen

kuvanlaatu <3 Korhola 100cm (c) Korholan Tila

Kesällä mulla oli sitten harjoittelu ja päivät oli välillä aivan sairaan pitkiä! Parhaimmillaan tein 13h työpäivää, mutta jotenkin sain Silverin aina vain treenattua. Koko kesä treenattiin aina niin hiton verenmaku suussa, että tuntui välillä, että menee into koko hommaan. Nyt näin jälkeenpäin mietittynä mun ei olisi pitänyt olla niin tosissaan ja ottaa aikaa myös itselle, näin olisin ehkä jaksanut koko viime talven läpi... Sain sitten lopulta alueluvat Pkurilta ja lähdettiin aluekisoihin Helsinkiin. Meillä jäi treenaukset todella puolitiehen, Silverillä oli milloin mitäkin ongelmaa. Kengät puuttui, tosipaha imppari takajalassa ja se ontuminen, joka selvisi sitten lopulta kaviopaiseiksi. Niinpä sitten lopulta päästiin lähtemään ja loppuunsa reissusta jäi mahtava fiilis. Mari oli mulla mukana siellä ja vaikkakin reissuun lähtö oli takkaunen: Silver tiputti kenkänsä edellisenä iltana, niin saatiin meidän Joensuun luottokenkääjä iskemään sen kengät takaisin paikoilleen. Menin lauantaina 80cm ja 90cm, 80cm oltiin 13/64, toinen ei sij. ja sitten 90cm saatiin 11vp :DD Silver oli sairaan väsynyt jo ton päivän jälkeen, reissattu oltiin aivan hullu määrä, oli hellettä tosi paljon ja pitkät radat. Sunnuntaina mentiin vaan 90cm ja siitä tuli hylky. Tästä oikeastaan alkoi  meidän ongelmat viime syksylle...

Kesän reenejä

Tossut jalassa

Silver vanhalla kotitallilla, jossa siis majailtiin Laakson kisojen ajan.

La 80cm

su 90cm

Kesän jälkeen, syyskuussa mentiin taas pariksi viikoksi Joensuuhun. Käytiin aluemestaruuksissa Savonlinnassa ja sieltä tuli hylky molemmista radoista. Kyllä oli niin paskat kisat, ettei mitään järkeä. Aivan järkyttävän vammaset hylyt, mutta tekemällä oppii. "Loman" lopussa sitten saatiin ongelmat ratkottua ja homma rupesi sujumaan. Nää oli meidän viimeiset kisat. Toistaiseksi.

Ravuri..?

Nooh, koulu alkoi ja sain töitä. Multa loppui vaan yksinkertaisesti voimat ja lopulta sitten tulin siihen tulokseen, että parempi antaa Silver ylläpitoon, kuin pitää sitä mulla tyhjän panttina. Tässä oon nyt miettinyt, että olikohan järkevää vai ei. Mutta edelleenkin, kaikkea tulee kokeilla, paitsi homostelua ja naapurin koiraa. Eli talvi meni mun osalta ryypätessä ja töissä, järjetöntä rahan käyttöä, nyt näin jälkiviisaana voisi sanoa, että olisihan sitä rahaa voinut laittaa vähän syrjään. Mutta, elämä opettaa. Vieläkin vituttaa, kun nosti niin paljon verenpainetta, vaikkei ollutkaan mulla.

Silver tuli siis takaisin mulle 25.4.2012, samana päivänä kuin mun edellinen hevonen Pulitan Hellu kuoli. Hih, uskon jotenkin johonkin yliluonnoliseen tai johonkin, että tuo päivä on sittenkin ollut loppuunsa hyvä. Nyt on "treenattu" eli kasvatettu mahaa ja paranneltu jalkaa. Ja jospa se nyt tästä lähtisi rullaamaan omalla painollaan ja päästäisiin treenaamaan kunnolla.

<3

Hui! Tulipa paljon tekstiä! Toivottavasti jaksatte lukee ja saatte vielä jotain selvää ;)

Dota -Alisa