Aamutreenit

"Alisa Tahvanainen, noin tunti sitten lähellä paikkaa Iisalmi

Se tunne kun ei ole ratsastajaa ja hevosta, ei ole kahta, on vaan yksi ♥ Oivoi, mitkä reenit! ♥"

Kesä 2010 <3

Tuossapa on tämän aamun treenien tunnelmia... Se hevonen oli siis aivan järkyttävän hyvä! Olin tallilla joskus puoli yhdeksältä ja Silver oli sisällä mua odottamassa. Nopea harjaus, kamat selkään ja kentälle. Silver oli ensin vähän sitä mieltä, ettei niin aikaseen ole kiva treenata, mutta nopeasti rupesi kuuntelemaan ja toimimaan. Mentiin samalla kaavalla mitä eilen. Ja se hevonen oli niin kevyt ratsastaa! Siellä selässä ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin ajatella ja kerrankin pystyin keskittymään itseeni. Omaan asentoon ja katseeseen. Heti kun sain omaa asentoa ja ratsastamista parennettua niin hevonenkin parantui!

Käynnissä saatiin taas vähän tapella avon kanssa, kun oli niin vaikeata ja väistöt meinasi lähteä liian jyrkästi -> lapa edellä, mutta lopulta molemmat onnistui. Menin kuitenkin rankemmin kuin eilen, alkuravien jälkeen sitten keräsin ihan kunnolla sen hevosen sieltä etupolvien välistä ylös ja luotiviivalle. Välillä mentiin kyllä takana/edessä, mutta suurimmaksi osaksi mentiin oikealla kohdalla. Välillä piti tietenkin hengähtää ja antaa Silverin venyttää, kun ei riitä kunto pitää pitkään itseään ylhäällä ja kivempi antaa hengittää ennenkuin leviää. Mentiin ravissa sitten myös niitä avoja ja väistöjä ja ne meni paaaljon paremmin mitä eilen. Loppuun sitten mentiin pari kolme pääty-ympyrää laukassa ja voi hitsi! Silver oli ihan sairaan hieno! Loppukäynnit sitten maastoon.

Tallissa loimi niskaan ja kylmä siihen takajalkaan. Ja kylmäämisen jälkeen ei jalka ollut minkään tuntuinen, aivan samanlainen kuin vasen!!! Kyllä se siitä, nyt on sellainen tatsi tähän hommaan, että oksat pois.

Vähän toisaalta jännittää, että miten jaksan. Mun pitää kyllä luopua noista yökukkumisista ja yrittää mennä nukkumaan viimeistään yhdeltätoista. Jaksan aamuisin ehkä herätä kouluun ja treeneihin. Kysytään varmasti multa motivaatiota ja luonteen lujuutta, että jaksan, mutta ei siinä muu auta. Elämän tapa vaatii työssä käymistä, oma ylpeys (ja vanhempien luomat paineet) vaatii koulun kunnialla suorittamista ja hevonen tarvitsee liikuttajansa. Eli eipä ole paljoa vaihtoehtoja. Mutta, kyllä se siitä, jos ei muuta, niin vtuiks se ainaki menee ;)

MUUTEN! MULLA JA SILVERILLÄ TULEE KOLME VUOTTA YHTEISTÄ TAIVALTA KESKIVIIKKONA TÄYTEEN, HALUUTTEKO JONKUN ERIKOISPOSTAUKSEN SEN KUNNIAKSI? NYT SUUT AUKI KAIKKI!!!

Miu muuli <3

NoOne -Alisa