Fiksuja nuoria

No mitäs tänne. Viikonloppu oli ja meni... Sairastin oksennustaudinkin tuossa la-su, käytiin Jennyn kanssa lauantaina rannalla ja tultiin sieltä illalla pois, jonka jälkeen katottiin leffa ja syötiin. Jenny oli ollut koko viikon itse oksennustaudissa ja minä luulin jo siitä selvinneeni, mutta illalla juttelen Jn kanssa ja yht'äkkiä mulle tuli aivan jäätävä olo, ehkä viisi minuuttia puhelun lopettamisesta puhuinkin sitten norjaa posliinipöntön kanssa. Sunnuntaina heräsin joskus yhdeksältä ja kerkesin pitää silmiä auki ehkä 20 minuuttia, jonka jälkeen lähdettiin uusinta kierrokselle. En sitten koko päivänä tehnyt muuta kuin nukuin ja yritin juoda Fantaa, joka pysyi vaivoin sisällä. Tänä aamuna lähdin normaalisti töihin ja kerkesin laittaa kaksi ensimmäistä hevosta valmiiksi, jonka jälkeen Eric toi kaksi muuta hevosta ja lähdin hänen mukanaan hakemaan viimeiset kolme radalle. Tähän asti mun ei ole tarvinnut kävelyttää hevosia radalle, mutta George (oikeasti, kuka antaa hevoselle nimeksi George?) tuli lauantaina tallille, joten sain hänet talutettavaksi. Ehdittiin vaihtaa viikonlopun kuulumiset ja kerroin olleeni vähän heikossa hapessa sunnuntaina, ihan muusta syystä kuin krapulasta, kun tuli aivan sairaan huono-olo ja onneksi saavuttiin juuri tallin pihaan ja kerkesin tempaista auton oven auki ja juosta lähimmän puun juurelle... Lopun voittekin varmaan arvata... Loppu aamu menikin ihan ok, oli vähän odottelua (mikä oli vain ihan hyvä) ja sai ihan rauhassa tehdä, kun taas puuttui yksi ratsastaja... Treenareilla on tietyt ratsastajat, jotka ratsastavat hevosia ja sen kyllä aina huomaa, jos joku ratsastaja puuttuu porukasta.

Minäkin sinusta Peggy <3

<3

Muutenkaan en pääse ehkä ikinä yli tästä asiasta, että täällä elokuussa kaksi vuotiaaksi kääntyvät hevoset ovat täydessä treenissä, kun samaan aikaan Suomessa mietitään, että jokohan sen meidän varsan voisi vieroittaa emästä. Nämä nuorikot ovat täällä niin paljon fiksumpia kuin Suomessa. Tottakai jokaisen säännön vahvistaa poikkeus, mutta ainakin ne piirit joissa olen pyörinyt toimivat juurikin näin. Varsojen annetaan kasvaa aivan pellossa pari vuotiaiksi, varsinkin ratsut. Kaksi vuotiaana sitten ihmetellään, miksi se on niin vaikea ja pläpläplä... Tottakai alkuperäisrotujen tulee antaa kasvaa pidempään ilman rankkaa treeniä, mutta voisi niiden kanssa tehdä muutakin kuin käydä kerran vuoteen Hippoksen järjestämässä tamma- ja varsanäyttelyssä. Mitä mieltä te olette? Pitäisikö hevosia ruveta treenaamaan aikaisemmin? Vai onko alle 2 vuotiaan treenaaminen täyttä tyhmyyttä?

Tämä näky <3

Mulla oli tänään 11am lääkäri, ja sain vihdoinkin estolääkityksen! Jospa nyt oikeasti olisin sairastanut kaiken mahdollisen ja olisin terveenä Suomeen asti! Mun lääkärin jälkeen lähdettiin Jennyn kanssa Midlandiin, mun oli tarkoitus ostaa K-Martista (paikallinen vaatekauppa) yhdet housut, joita kuolasin viime viikolla, mutta siellä ei ollutkaan sitten oikean kokoisia oikeassa värissä... Ostin sitten kynsilakan,pinsetit,vyön,korviksia ainakin miljoonat ja kävin ruokakaupassa. Jenny hoiti asioita pankissa ja käytiin sitten samalla vielä kahvilla. Oli ihanaa, kun oli lämmin! Oon niin sairaan katkera kaikille, koska Suomessa on nyt kunnon helteet ja täällä huppari on tosi kova sana... Mutta silti, on tää sellaista, että vaikkakin hajoittaa aina ihan kunnolla ja inhoan sitä, että herätyskello soi aamulla ennen kolmea, en vaihtais hetkeäkään. Seitsämän kuukautta on lyhyt aika ihmisen elämästä, kerkeän olla Suomessa ihan tarpeeksi! Olen jo vähän miettinyt, että jos saisi joulukuuhun säästettyä tarpeeksi rahaa ja murulla olisi joululomat sopivasti, voisimme lähteä Egyptiin lomalle. Sisko on siellä nyt töissä, joten olisipa tuttu turistiopas.

KuuleeksMuaKukaan -Alisa