You need some Guts to your life

Joulu oli ja meni (pyydän näin aluksi jo anteeksi kirjoitusvirheitäni, olen vanhempieni koneella, ja näppäimistö on erilainen, kuin omassa koneessani...). Meillä Joulu meni tutun kaavan mukaan vanhempieni luona. J vietti myös Joulun meidän perheen kanssa ja ihmeen hyvin se kesti vaikkei olekaan mikään Jouluihminen, toisinkuin meidän koko perhe!

Aattona syötiin itsemme näteiksi, saunottiin, syötiin vähän lisää, haettiin ja koristeltiin kuusi. Juurikin tätä normaalia Jouluaaton rutiinia. Olin tai oltiin Jn kanssa oltu kilttejä, koska meitä muistettiin niin paljolla lahjoja! Kuvia ei nyt ole, enkä jaksa ottaa, koittakaa kestää. Jltä sain aivan ihanat korvakorut! Oon yllättänyt miten se on osannut valita mulle tälläiset, koska en sanonut sille mitään, millaiset haluan! Äidiltäni sain Guessin korvikset, iskältä Jn kanssa yhteiseksi kylpylälahjakortin, vaatteita, Jn vanhemmilta lakanoita, kahvinkeittimen ja mitähän kaikkea muuta? En enään edes muista!

Joulupäivä meni kotona hölläillessä, käytiin Jn vanhemmilla ja kotona taas söin ja söin ja nukuin ja söin ja söin ja nukuin. Eli ihan perusmeininkä. Kävin myös moikkaamassa Satulantallilla ihmisiä ja kuuntelemassa Pohjois-Karjalan hevospiirien uusimmat juorut.

Koska Joulupäivä oli niin tylsä ja mitään tapahtumaton, Tapanina sitten lähti. Ajettiin yhteensä 500 km välillä Joensuu - Suonenjoki ja sieltä tarttui mukaan tälläinen!

Sisu-Sutikka (on sillä hienompikin nimi, mutten muista :D ) on sileäkarvainen kettuterrieri, ikää herralla on 3,5 vuotta ja on ihan paperillinen koira, joka on menestynyt näyttelyistä (vain parasta mulle...). Vähänhän tuo on tollainen  AD/HD, mutta rauhottunut todella paljon siitä, mitä se oli! Sutikasta on tullut ihan miun mussukka, kävin sille ostamassa jo perjantaina Bucaksen toppatakin ja Best Friendin sadetakin. Tallillahan tuo on nyt ollut mulla mukana, hevoset on todella jänniä, ja kaikkee pitää saada purra aina talikosta lähtien. Uskoo kuitenkin ihan hyvin, ettei niitä kihveleitä saa syödä ja tänä aamuna oli jo työnteko paljon nopeampaa, kun ei tarvinnut koiraa komentaa ihan koko aikaa.

Tänään tein iltatallin sitten ilman Sutikkaa, kun se jäi porukoille hoitoon. Oli aluksi piipittänyt kun olin lähtenyt, mutta asettunut sitten. Vielä olisi huominen päivä ja sitten olisi lomitukset paketissa. Kuopion suunnallahan jatkan töitä heti tiistaiaamuna. Harjasin tänään myös tylsyydessäni siitostammat tallilla. Kaksi vähän irvisteli, mutta mun rakkausmamma Cher oli hieno niinkuin aina! Nautti silmät kiinni ja puhisi vaan tyytyväisenä, kun revin hännän takkuja kaksin käsin!

Cher U.S rakkaus <3

Inhoon kun oon aina niin yliväsynyt kun lomitan, etten jaksa päivisin tehdä muuta kuin nukkua! Nukun tallin leirimökissä jotenkin todella huonosti, herään jokaiseen rasahdukseen ja toisen tallin äänet kuuluvat leirimökkiin. Kotona jos nukkuisin, niin en varmasti saisi silmäystäkään, koska pelottaa, että jos jotain sattuu, eikä ketään ole pihassa auttamassa. Siispä onneksi enään huominen ja pääsen muutenkin pois Joensuusta! Onhan täällä ihan kiva käydä vanhempien luona, mutta liika on liikaa ja viikko on jo tosi pitkä aika mulle!

Jos tämä jää vuoden viimeiseksi postaukseksi, niin Hyvää Uuttavuotta kaikille ja pitäkäähän järki sekä silmät päässä!

XoXo -Alisa