Terhi Toikka
Moikka! Viime postauksen totaalihajoaminen on nyt selätetty ja asiat taas rullaavat omalla painollaan.
Käytiin Paulan kanssa maanantaina Kiuruvedellä Terhin valmennuksissa ja mulle tämä oli ensimmäinen kerta. Tultiin jumppaa, joten normaali ratatreeni sai nyt jäädä, toisaalta ihan kivaa, koska Madis oli pari viikkoa sitten teetättänyt sunnuntaina rataa. Madiksen aikana myös Jestkan satula vaihtui, se oli taas kasvanut ulos satulastaan ja nyt mun persauksen alla on Kiefferin estepenkki. Thank God, pääsin eroon siitä ruskeasta satulasta ja sain mustat varusteet takaisin.
Ryhmässä meitä oli neljä, unohdin kannukset kotiin, joten siitähän se riemu taas repesi. Jestka jäi pohkeen taakse niin pahasti, kuin vain olla ja voi. Aloitettiin sileällä, tultiin keskihalkaisijalle laukassa, siirryttiin raviin, 10m ravia ja uusi nosto. Piti keskittyä siihen, että siirtymiset ovat teräviä ja hevonen pysyy suorassa. Siirtymiset menivät ihan jees, mitä nyt omat ohjat ja katse harhaili jossain ihan muualla. Tämän jälkeen lähdettiin tulemaan pitkällä sivulla olevia kavaletteja (ps. Backlundin Sanna oli teetättänyt tätä samaa tehtävää TK:lla viime viikolla, voitte käydä katsomassa Tiian blogista tehtävät videolta!), jotka olivat kaarevalla, 3 laukan välillä ja jokaisen kavaletin päällä siis piti vaihtaa laukka. Tehtävä tuli joka kerta tosi hyvin, ja toi oli oikeastaan ainut, jossa onnistuttiin.
Kavalettien jälkeen tultiin pysty, puomi, okseri linjaa, jossa pystyn jälkeen, ennen puomikasaa piti siirtää hevonen käyntiin, kävellä puomikasan yli, ja nostaa uudesttaan laukka ja tulla okseri. Tämä onnistui kanssa tosi hyvin, koska Jestka tulee niin hyvin takaisin. Viimeisenä oli ristikko,puomi,puomi (2laukkaa), pysty, puomi,puomi(taas 2 laukkaa), okseri linja. Tässä oltiin aivan hätää kärsimässä, Jestka oli niin pohkeen takana ja ei oltaisi päästy mitenkään päin puomeista yli kahdella laukalla, vaan Jestka yritti tunkea kolmannen askeleen puomien sekaan. Siksipä meille ei nostettu esteitä ollenkaan vaan tultiin tehtävä jotain 80cm korkeudella.
Lopuksi onneksi viimeinen "rata" onnistui, joka aloitettiin kavaleteilla, jotka tultiin nyt suoraan, kahdella laukalla. Yhteen väliin tuli kolme, mutta se ei haitannut. Päätyyn tuli pääty-ympyrä, että päästiin keskihalkaisijalla olevalle linjalle ja nyt apinanraivolla sain tuupattua tamman kahdella laukalla niistä yli. Taas päädyssä pääty-ympyrä, että päästiin toisella sivulla olevalle pysty-puomi-okseri linjalle, johon tuli meille ihan sujuva kolme askelta. Muut joutuivat vähän ottamaan kiinni.
Juttelin Terhin kanssa sitten lopuksi juurikin tästä, että miten se jäi niin alitempoiseksi ja suurin syy tässä olikin varmaan Madiksen valmennuksissa lauantain sikailut. Silloin mulla oli junnukannukset jalassa ja tamma oli aivan raivoissaan. Lisäksi kun Jestka vetäsee sen kuuluisan kävyn nenään, niin sitä ei helpolla sieltä saa pois. Jestkan on myös paljon helpompi tulla takaisin ja ottaa se yksi askel, kuin venyä. Mulla taas on se, että minä päästän hevosen mieluummin läheltä kuin kaukaa, johtuen Silverin räjähdyksistä jos lähdettiin kaukaa esteelle. Joten lisää treeniä. Sannan valmennukset olisivat itsenäisyyspäivän jälkeen Kuopiossa, jotka mun pitää ehkä jättää välistä, koska olen Rovaniemellä silloin.
Juteltiin sitten Paulan kanssa kotimatkalla vähän ja tultiin molemmat siihen tulokseen, että jotain minä olen tuon eläimen kanssa oikein myös tehnyt, koska se antaa mulle nykyisin niin paljon anteeksi. Jos joku tuntilainen tai kuka tahansa muu säätäisi tuolla selässä samalla tavalla miten minä joskus säädän, Jestka olisi jo ampunut sen kuuta kiertävälle radalle. Lisäksi juteltiin vähän ja nyt on homma niin, että Jestka lähtee mun mukaan viettämään joululomaa Joensuuhun!! Pääsen Marin opetukseen ja saan tammalla tykittää peltobaanaa! JEES! Yhdet kisat olisi Joensuun Ratsastusopistolla joulukuussa, jonne ajateltiin hulluina lähteä rymmimään jotain kivoja luokkia.
PintaOnPintaa -Alisa
Oon painanu duunii kuin hullu. Tänään oli ensimmäinen vp kolmeen viikkoon. |
Käytiin Paulan kanssa maanantaina Kiuruvedellä Terhin valmennuksissa ja mulle tämä oli ensimmäinen kerta. Tultiin jumppaa, joten normaali ratatreeni sai nyt jäädä, toisaalta ihan kivaa, koska Madis oli pari viikkoa sitten teetättänyt sunnuntaina rataa. Madiksen aikana myös Jestkan satula vaihtui, se oli taas kasvanut ulos satulastaan ja nyt mun persauksen alla on Kiefferin estepenkki. Thank God, pääsin eroon siitä ruskeasta satulasta ja sain mustat varusteet takaisin.
KuoR (c) Meri |
Ryhmässä meitä oli neljä, unohdin kannukset kotiin, joten siitähän se riemu taas repesi. Jestka jäi pohkeen taakse niin pahasti, kuin vain olla ja voi. Aloitettiin sileällä, tultiin keskihalkaisijalle laukassa, siirryttiin raviin, 10m ravia ja uusi nosto. Piti keskittyä siihen, että siirtymiset ovat teräviä ja hevonen pysyy suorassa. Siirtymiset menivät ihan jees, mitä nyt omat ohjat ja katse harhaili jossain ihan muualla. Tämän jälkeen lähdettiin tulemaan pitkällä sivulla olevia kavaletteja (ps. Backlundin Sanna oli teetättänyt tätä samaa tehtävää TK:lla viime viikolla, voitte käydä katsomassa Tiian blogista tehtävät videolta!), jotka olivat kaarevalla, 3 laukan välillä ja jokaisen kavaletin päällä siis piti vaihtaa laukka. Tehtävä tuli joka kerta tosi hyvin, ja toi oli oikeastaan ainut, jossa onnistuttiin.
Kavalettien jälkeen tultiin pysty, puomi, okseri linjaa, jossa pystyn jälkeen, ennen puomikasaa piti siirtää hevonen käyntiin, kävellä puomikasan yli, ja nostaa uudesttaan laukka ja tulla okseri. Tämä onnistui kanssa tosi hyvin, koska Jestka tulee niin hyvin takaisin. Viimeisenä oli ristikko,puomi,puomi (2laukkaa), pysty, puomi,puomi(taas 2 laukkaa), okseri linja. Tässä oltiin aivan hätää kärsimässä, Jestka oli niin pohkeen takana ja ei oltaisi päästy mitenkään päin puomeista yli kahdella laukalla, vaan Jestka yritti tunkea kolmannen askeleen puomien sekaan. Siksipä meille ei nostettu esteitä ollenkaan vaan tultiin tehtävä jotain 80cm korkeudella.
KuoR (c) Meri |
Lopuksi onneksi viimeinen "rata" onnistui, joka aloitettiin kavaleteilla, jotka tultiin nyt suoraan, kahdella laukalla. Yhteen väliin tuli kolme, mutta se ei haitannut. Päätyyn tuli pääty-ympyrä, että päästiin keskihalkaisijalla olevalle linjalle ja nyt apinanraivolla sain tuupattua tamman kahdella laukalla niistä yli. Taas päädyssä pääty-ympyrä, että päästiin toisella sivulla olevalle pysty-puomi-okseri linjalle, johon tuli meille ihan sujuva kolme askelta. Muut joutuivat vähän ottamaan kiinni.
Juttelin Terhin kanssa sitten lopuksi juurikin tästä, että miten se jäi niin alitempoiseksi ja suurin syy tässä olikin varmaan Madiksen valmennuksissa lauantain sikailut. Silloin mulla oli junnukannukset jalassa ja tamma oli aivan raivoissaan. Lisäksi kun Jestka vetäsee sen kuuluisan kävyn nenään, niin sitä ei helpolla sieltä saa pois. Jestkan on myös paljon helpompi tulla takaisin ja ottaa se yksi askel, kuin venyä. Mulla taas on se, että minä päästän hevosen mieluummin läheltä kuin kaukaa, johtuen Silverin räjähdyksistä jos lähdettiin kaukaa esteelle. Joten lisää treeniä. Sannan valmennukset olisivat itsenäisyyspäivän jälkeen Kuopiossa, jotka mun pitää ehkä jättää välistä, koska olen Rovaniemellä silloin.
Juteltiin sitten Paulan kanssa kotimatkalla vähän ja tultiin molemmat siihen tulokseen, että jotain minä olen tuon eläimen kanssa oikein myös tehnyt, koska se antaa mulle nykyisin niin paljon anteeksi. Jos joku tuntilainen tai kuka tahansa muu säätäisi tuolla selässä samalla tavalla miten minä joskus säädän, Jestka olisi jo ampunut sen kuuta kiertävälle radalle. Lisäksi juteltiin vähän ja nyt on homma niin, että Jestka lähtee mun mukaan viettämään joululomaa Joensuuhun!! Pääsen Marin opetukseen ja saan tammalla tykittää peltobaanaa! JEES! Yhdet kisat olisi Joensuun Ratsastusopistolla joulukuussa, jonne ajateltiin hulluina lähteä rymmimään jotain kivoja luokkia.
PintaOnPintaa -Alisa
Kiva lukea sun ja tallin kuulumisia täältä ku en ite oo siel päässy käymään opiskelujen alettua. :) :/ paitsi se Paulan joululahjatunti on viel käyttämättä ;) T. Meri A :P
VastaaPoistaOnko Jetska sun omistuksessa nykyisin? Jostain kautta sattumalta oon päätynyt blogiisi ja hevonen on mulle tuttu koljonvirran ajalta, itsekin jokusen kerran tammalla menneenä :) ei ollut mikään iisi tapaus!
VastaaPoistaJestka on edelleen Paulan hevonen, ja sellaisena pysyykin. Kuitenkin tamma on mun "mussukka" joten pidän sitä kuin omaani. :D Joo ei se mikään iisein ole. Mutta niinhän sitä sanotaan, että hullut vetävät toisiaan puoleensa. ;)
Poista