Sanna Backlund 13.1.2015

Long time no seen! Aika paljon on tapahtunut sitten viime postauksen, kysymyspostauksen vastauksetkin ovat vielä julkaisematta, julkaisen ne heti kunhan ehdin. Joulu"loma" oli ja meni, olin ollut kiltisti ja Jestkakin oli oikein mielissään ajasta landella. Lopultahan painoin duunia koko reilut kaksi viikkoa mitä Joensuussa olin, mutta olenpa kiitellyt palkkapäivinä.

Mutta niin, olin elämäni ensimmäisen kerran Backlundin Sannan valmennuksessa viikko sitten tiistaina. Luultiin olevamme hyvissä ajoin Paulan kanssa perillä (Paula siis toi Vehmeristä hevoset, minä olin kotona Kuopiossa), kun Paula soitti yht'äkkiä, että hän oli katsonut aikataulut väärin ja valmennus alkaa tuntia aikaisemmin, joten oltiin todella myöhässä. Siinä rytäkässä sitten ajoin sairaalla vauhdilla TKlle, menin pyytelemään anteeksi myöhästymisiäni ja korvat  punasena kuuntelin vastauksen -aivan aiheesta kylläkin.

Lopulta saatiin hevoset paikalle ja valmiiksi ja mä huomasin, että kypärä jäi Kuopioon. No ei auttanut muu kuin mennä maneesiin ja ruveta verkkaamaan ilman kypärää. Mähän jossain vaiheessa ratsastin Silverillä aina ilman kypärää, mutta nyt on tullut aivoja sen verran päähän lisää, etten tuota enää harrasta ja vähän jännitti. Tehtiin lopulta aika pitkä verkka, kun Sanna hypyytti ensin ratsukon, joka oli aikataulussa ja ajoissa paikalla. Jestka oli verkassa hyvä, sain välillä kommenttia taas ohjien pituudesta. Sain sitten kypärän lainaan ja päästiin hyppäämään. Aloitettiin suoralla uralla olevilla kavaleteilla, joissa ensimmäisen ja viimeisen ympärille tehtiin voltit, keskimmäinen tultiin suoraan. Välit oli neljä laukkaa. Nää tehtävät onnistui hyvin ja hyvillä mielin ruvettiin tekemään tehtäviä.

Sain myös Madikselta huutia ohjastuntumasta :D

Verkan jälkeen ruvettin tulemaan jumppaa, jossa oli pysty-okseri-portti, mutta ennen porttia piti pysäyttää. Tämä pysäytysjuttu on jotenkin ollut tosi pinnalla nytten, ilmeisesti maailmalla ja "isommissa" hevospiireissä haetaan yhä kontrolloidumpaa ja siistimpää ratsastusta. Mikä on kyllä todella hyvä, mutta Jestkalle ei ehkä mikään maailman paras tehtävä. Se kun mieluummin tulee takaisin kuin venyy.

Kuitenkin olin väärässä, taas kerran ja Jestka oli koko valmennuken tosi hyvä! Väleissä oli vähän piteleminen, mutta sitten kun lopetin kädellä ratsastamisen ja tiivistin istuntaa, koko hevonen hävisi alta, kun se tuli niin voimakkaasti takaisin. Sinänsä taas rupesi vähän naurattamaan, kun itse painotan oppilaille sitä, että kädellä voi vetää hamaan loppuun asti, mutta se ei auta mihinkään jos istunta ei tue pidätettä... Nooh, taas todettiin se, että älä tee kuten minä teen vaan tee kuten minä käsken. ;)

Lopulta tultiin kaikkia radan pätkiä osissa ja lopuksi tultiin rata pariin kertaan. En todellakan muista miten rata meni (Tiian, Voitto kotiin-blogista voi käydä katsomassa radat), mutta en muista milloin olisin ollut niin kartalla koko radan ajan. Jestka on ruvennut toimimaan ihan todella hyvin ja oon niin iloinen tästä!

Sannalta saatiin palautetta siitä, että Jestka on ihan todella kiva ja opettavainen hevonen, jolla on kiva hyppy ja tosi hyvä tsemppi päällä. Itselle sitten sitä, että istun koko ajan hevosen liikkeen takana, eli oon aina askeleen myöhässä tekemässä sitä mitä pitäisi tehdä. Kotiläksyiksi saatiin mennä linjaa, jossa on kolme estettä ja 4 laukan välit. Ihan sen takia, että saadaan vaan rutiinia ja neljä laukkaa on turvallinen ja helppo väli ratsastaa ja sillä tavoin pääsen hevosen liikkeiden mukaan. Mietittiin sitten Paulan kanssa taas kerran asioita ja nyt oikeasti teinkin siellä selässä jotain, enkä vain ulissut niinkuin Madiksen silmän alla. En ymmärrä miten olen aina ihan lukossa ja pihalla kuin lumiukko kun ratsastan hänen silmien alla. Toki Madis kiinnittää aivan erilaisiin asioihin huomiota ja mun mielestä vaatii paljon enemmän ratsukolta, tietenkin olen käynyt Madiksen valmennettavana nyt koko syksyn ja talven, joten sitä kautta myös se on täysin ymmärrettävää, että hän vaatii enemmän kuin Sanna ensimmäisellä valmennuskerralla. Kumminkin nämä molemmat valmentajat täydentävät toisiaan ihan todella hyvin, joten jospa saataisiin hommat silleen, että voisin käydä molempien valmennuksissa samanaikaisesti!

Backlundin valmennuksen jälkeen en olekaan sitten ratsastanut yhtään. Olin viikonvaihteen todella kipeä ja Paula on tarvinnut Jestkaa tunneille. Lisäksi mulla on ollut aikamoisen kiire koulujuttujen suhteen, sillä opparin on valmistuttava keväällä, että pääsen pois koulusta ja saadaan sukupolvenvaihdosasiat rullaamaan eteenpäin.

Postauksen kaikki kuvat on kuvattu Madis Mornan valmennuksista Tahkolta, ja (C) Meri Asikainen.

HoldUs -Alisa