Elämä heittelee

Tai sitten kaikki vain loksahti paikoilleen...

 

 

Okei, mistähän mä nyt aloittaisin tän koko kirjoittamisen. Blogi on ollut heitteillä, mielessä on kyllä käynyt, joo mutta taaskaan vuorokaudessa ei oikein tahdo riittää tunnit kaiken tekemiselle. Tallillakaan en ole käynyt kolmeen viikkoon ja saattaakin olla, että tallille en pääse ennen kesäkuun alkua.

 

Kai mun on nyt aika myöntää se, etten valmistu vieläkään tänä keväänä. *suomalainensivistyssanatähän*. Mutta toisaalta voin nyt rehellisesti itselleni ja kaikille muillekin sanoa, ettei tämä ole minun tekemisistäni kiinni vaan nyt pissi tämän laitoksen opettajat valmistumisen. Eli en ole saanut kommentteja opinnäytetyöhöni kuukauteen, lopulta sain opettajat kiinni (täällä on sellainen käytäntö, ettei opettajia saa häiritä välitunneilla, ja harva on innokas vastaamaan sähköposteihin) ja tänään oli ENSIMMÄINEN palaveri opparin suhteen sitten viime kevään. Noh, kokeillaan uudestaan jouluna 2015.... Vttu

 

 

 

Sitten toiseen asiaan, joka nyt on sen verran suuri ja lopulta todella suurikin asia mun elämässä. Muutin pois Kuopiosta Vappuna. Ja nyt ei varmaan tarvitse olla taaskaan se penaalin terävin kynä, että ymmärtää, että mun ja Jn liitto loppui. Ei vaan haluttu samoja asioita elämältä, joten molempia kohtaan oli reilua jatkaa eri suuntiin elämässä. Kovasti yritin tehdä töitä, että tää oltais saatu toimimaan, mutta sitten jossain vaiheessa vaan loppui itseltä into yrittämään ja lopulta, voisi kai sanoa, että kaikki vaan kuivui käsiin.

 

Toisaalta oon hirveän surullinen, mutta toisaalta tuntuu ensimmäistä kertaa vuoteen, että pystyn olemaan rehellinen itselleni ja muille. Ei tarvii elää mitään kaksoiselämää, pitää yllä kulisseja, tai olla jotain muuta mitä mä en ole. Ja kun miettii oppimisen kannalta tätä elämää, niin paljon tää liitto mua opetti ja kasvatti.

 

Kuviot on mulla jo selvät, elämä jatkuu ja toivottavasti paljon onnellisemmin ja niin, ettei tarvitse elää mitään kulissia tai olla joku muu kuka oikeasti on. Noh, aika näyttää, aurinko paistaa ja kesä taitaa vihdoin tulla, niin mikäs tässä on ollessa!

 

Vappu meni nyt vähän hassusti, tai olin kuskina, mutta koska muutenkaan tätä draamaa ei ole ollut mun elämässä, niin riittihän sitä Vapun aatoksikin... Olin lopulta jo nukkumassa yhden aikaan, Vappupäivänä käytiin kaverin kanssa syömässä, jonka jälkeen haettiin mun kamat Kuopiosta pois. Olin sen verran jäässä, että suurinpiirtein puolet tavaroista vielä jäi Kuopioon, mutta käyn torstaina tai perjantaina hakemassa loput tavarat samalla, kun ajan Joensuuhun viikonlopuksi.

 

 

Saatte tyytyä randomkuviin ja puhelimen laatuun. Taas

 

AinooOikee -Alisa