Uusi rakkaus ja uudet kuviot

Moikka! Pakko ihan alkuun sanoa, että olen rakastunut. Tiedättekö silleen palavasta, ettei mikään muu kiinnosta ja päässä pyörii nimittäin vain yksi ja ainoa asia. Vastalaukka! Pari viikkoa sitten heräsin kesken treenien siihen, että vaan istun ja matkustan Jestkan selässä. Onhan se hirveän kiva, kun rynkyttää puolilöysällä ohjalla menemään pelkkiä ympyröitä ja voltteja. Itteeni rupes suututtamaan ihan huolella ja silloin päätin, että tälläinen tyhjänpäiväinen humputtelu saa ihan oikeasti riittää ja heti seuraavalla (hah! Kuulostaa just siltä, että "heti seuraavalla viikolla aloitan laihiksen!") päätin tehdä muutoksen hommaan.

Peto!

Ja jopa oli muutos! Jetskalla meni käpy ihan kevyesti hengityselimeen, kun kentällä kiva humputtelu vaihtui kerta rykäisystä ihan joksikin muuksi. En nyt muista mitä olen tehnyt, mutta paljon pohkeenväistöjä uralle takaisin ja suoralla uralla. Jestkahan ei tätä ihan purematta niellyt ja voi juudas sitä kiukutti. Ei, en pakottanut, mutta tietenkin kun hevonen on notkea kuin ratakisko, ja yht'äkkiä lähdetään kunnolla jyystämään, niin itselläkin meinasi mennä käpy pyllyyn. Kerta kerralta Jestka on parantunut, sillä on ihan eri tatsi nyt hommaan, ja voi vitsi se tuntuu hyvältä! Ihan mieletön! aaaaa! <3

Pari viikkoa sitten käytiin koko talliporukka (11 ratsukkoa) syysretkellä paistamassa makkaraa!

Mutta sitten siihen rakkauteen, nimittäin vastalaukkaan! En tiedä mistä tämä on mulle tullut, ettei vastalaukkaa saisi ratsastaa, siis miksi ei?! Oon ihan maailman huonoin vastalaukkatehtävissä ja ainut missä olen vastalaukkaa tähän päivään asti ratsastanut on loivalla kiemurauralla. Kuitenkin eräänä päivä ennen töihin lähtöä seikkailin Googlessa ja sieltähän löytyi sivutolkulla vastalaukkaharjoituksia niin Suomeksi kuin Lontoonmurteella. Tästähän innostuin niin, että viime lauantaina iltatallin tehtyäni kiipesin Juudaksen (eli Jestkan) selkään ja kentälle. Alkuun tehtiin verkaksi ympyrällä josta molempiin päätyihin tehtiin ulospäin voltit vasta- ja myötäasetuksia. Ravissa työstettiin myös avoa ja hieman sulkua. Ne on ihan mielettömän hyvät, että saadaan hevonen a) reaktiiviseksi b) irtonaiseksi ja ainakin Jestkalla c) polkemaan jaloillaan parammin alle ja hieman nostettua sitä turpavärkkiä ylöspäin ryntäistä. Pitkälle sivulle ravissa, suoristus vastalaukannosto, pitkän sivun loppuun ympyrä takaisin uralle, kulma ja raviin. Mutta voihan miten se hevonen teki töitä. Alkuun Jestka pari kertaa vaihtoi myötälaukkaan, mutta itseltä pikkusen enemmän ratsastusta ja tukea, niin pysyi tammakin vastalaukassa. En hirveän paljon tätä tehnyt, ihan vain että molempiin suuntiin tuli yhdet hyvät laukat, jonka jälkeen laukkailin kevyessäistunnassa myötälaukkaa muutaman kierroksen kenttää vain ympäri. Loppuraveissa Jestka oli ihan mieletön! Huhhui, että oli hymy herkässä ja taas sen muisti miksi tuo on niin kivaa!

Sitten on myös hieman uusia kuvioita omassa elämässä. Mullahan loppui siis Tokmannille työsopimus 28.8. ja oli ihan oikeasti IHANAA olla LOMALLA! 17 kuukautta putkeen töitä, ilman lomaa, niin tuli kyllä niin tarpeeseen työttömyys kun voi vaan olla. Kuitenkin tämä lysti kesti himpun päälle kuukauden, sillä sain vakipaikan Kuopion keskustassa sijaitsevasta kaupasta. Eihän tämäkään ole oman alan työpaikka, mutta tykkään ihan mielettömästi tosta asiakaspalveluduunista! Ja mikä tärkeintä, vakipaikka, hyvä tuntimäärä, kiva työilmapiiri ja mukavat asiakkaat! Ei sitä olisi uskonut miten paljon vakipaikan saaminen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Uuden työsopimuksen ruikuttaminen aina kolmen kuukauden välein syö miestä ihan huikeasti.

Mutta nyt pitää ryhtyä meikkaamaan ja syömään evästä että jaksaa illan paiskia töitä! Ihanaa viikkoa teille kaikille! Palaillaan!

EtteiNiilOoMuutKuRahaa -Alisa