Suuria suunnitelmia, vielä hullumpia ideoita
Huhhei! Mitäs tänne, eipä ihmeitä, koulua, töitä, opinnäytetyötä ja aivan hirveästi uusia suunnitelmia ja järjettömiä ideoita tulevaisuutta ajatellen.
Kyselin joskus talvella, että onko halukkuutta kuulla mietteitä omasta talliyrityksestä ja mitä kaikkea olen ajatustasolla pyöritellyt mielessäni. Noh, halusittepa tai ette: tässä niitä tulee!
Eli ihan aluksi, tarkoitus olisi valmistua hevosagrologiksi keväällä 2015, tämän myötä varmaankin aika suorilta ruvetaan pyörittelemään sukupolvenvaihdosta (SPV) omalla kotitilalla. Tällä hetkellähän meillä on kasvinviljelytila, joten vain mielikuvitusja pankki on rajana. Tarkoitus olisi näillä näkymin pistää pystyyn yksityistalli, johon tulisi paikat 30 hevoselle. Pari omaa ja loput ulkopuolisia. Tarkoitus olisi saada tallille myös SRL:n yksityistalli-hyväksyntä, joka takaa hyvän imagon ja ensivaikutelman tallille.
Eli siis 30 paikkainen talli. Tämän hetkinen suunnitelma on jakaa talli neljään karsinarivistöön. Karsinan kooksi olen ajatellut tällä hetkellä 12 neliötä, jolloin tallirakennuksesta tulee varsinainen teollisuushalli. Eli karsina-käytävä.karsina-käytävä-karsina-käytävä-karsina. Ainiin ja reunimmaisten karsinoiden ja seinien väliin vielä käytävät. Miksikö näin sikana käytäviä? Kaksi käytävistä ovat ns. pääkäytäviä, eli käytäviä, joissa tapahtuu hevosliikenne. Näiden pääkäytävien alle rakennetaan kuilut, jotka viettävät V-mallisesti reunoilta keskelle. Karsinat puhdistetaan suoraan luukkuihin, jolloin lanta valuu alaspäin ja pohjalla oleva lantaraappa siirtää lannan suoraan lantalaan. Kolme välikäytävää ovat ruokintakäytäviä, joita pitkin väkirehut jaetaan luukkujen kautta suoraan karsinoiden takaosaan ja karsinoiden takaosissa on aukot, joista hevosten päät mahtuvat ulos. Hevoset saavat heinät automaattisesti ruokintamattoa pitkin,jolloin vältytään yleiseltä ongelmalta, joka tulee yöllä, kun hevoset ovat pitkään ilman heinää. Taakse sijoitettava ruokinta vähentää myös hevosten stressiä ja sitä, että niiden pitäisi puolustaa ruokaansa niin paljoa, kuin karsinan etuosassa ollessaan. Ja kaikkein tärkeintä: Karsinan ilmanvaihto on tehokkaampaa ja hevosten rehut ja lanta eivät kohtaa, jolloin rehu on paljon hygienisempää.
Koska talli on nelirivinen, sinne sijoitetaan kaksi pesupaikkaa, kaksi varustehuonetta ja kahdet sosiaalitilat. Karsinat ovat liukuovilla, joissa on lukittavat yläosat, eli hevoset saavat karsinat halutessaan ulos karsinasta. Väliseinät ovat umpinaiset alas asti, jolloin oriitkin ovat tervetulleita tallillle. Hevosten liikkuminen tapahtuu neljästä ulko-ovesta, ihmisille on myöskin kulkevat neljästä ovesta. Tallin vieressä on kenttä, maneesia ei ole järkevä rakentaa vielä alkuvaiheessa. Hevoset tarhaavat talviajan ja omistajan niin halutessaan myös kesäajan hiekkapohjaisessa tarhassa, jossa on putki-sekä sähköaidat. Kesäisin hevosilla on mahdollisuus laidunnukseen viljellyillä pelloilla ja metsäalueilla. Omia ratsastusreittejä taitaa jo nyt löytyä lähemmäs 10 kilometriä ja lisää rakennetaan jos niikseen halutaan.
Koska kyseessä rupeaa olemaan jo melko iso yksityistalli, haluan rakennuttaa erillisen tallin, jonne saadaan hevoset eristykseen, jos on tarvetta. Tähän käytän hyväkseni vanhan navetan, johon on mahdollisuus rakentaa karsinat neljälle hevoselle ja tämänkin viereen saa sairastarhat. Näin pystytään eristämään sairaat hevoset muista. Eristystallissa on myös pakkopilttuu, jossa ell. voi tehdä turvallisesti tarvittavat tutkimukset.
Ihanteellistahan olisi koneellistaa mahdollisimman paljon, jotta ihmistyötä säästyy, juurikin nämä rehujen jaon automatisointi ja lannanpoiston helpottaminen säästävät paljon työaikaa. tallin käytävät ovat myös niin leveät, että niillä voidaan ajaa traktorilla. Heinät hevoset saavat pihalle slowfeedereihin, eli laatikkoihin, jossa on edessä verkot, tämä vähentää hävikkiä ja antaa puuhaa hevosille. Heinä on siis itse viljeltyä, osa esikuivattua säilöheinää ja osa ihan perinteistä kuivaa heinää. Kauran omavaraisuutta en ole vielä sen tarkemmin miettinyt. Onko järkevämpää viljellä se itse rehuksi vai viljellä siemenviljaksi ja ostaa sitten rehukauraa ulkopuoliselta. Tässä tosin saataa olla ratkaisu se, että rupean tekemään yhteistyötä jonkun nautatilallisen kanssa.
Ööö, mitähän vielä? Ajatus ei oikein kulje enään tässä vaiheessa: olen vetänyt kaksi viime yötä todella vähäisillä unilla ja olen käynyt töissä ja täydet päivät koulussa. Huomenna onneksi kokonaan vp, perjantaina aamutalli ja ehkä Jyväskylän reissu! Toivottavasti saatte jotain selvää tekstistä.
NoPainNoGain -Alisa
P.S. hevosrintamalla sellaista, että jos nyt menee asiat putkeen (selviää kuun puolessa välissä!), niin mulle saattaa tulla hevoinen!
Kyselin joskus talvella, että onko halukkuutta kuulla mietteitä omasta talliyrityksestä ja mitä kaikkea olen ajatustasolla pyöritellyt mielessäni. Noh, halusittepa tai ette: tässä niitä tulee!
Eli ihan aluksi, tarkoitus olisi valmistua hevosagrologiksi keväällä 2015, tämän myötä varmaankin aika suorilta ruvetaan pyörittelemään sukupolvenvaihdosta (SPV) omalla kotitilalla. Tällä hetkellähän meillä on kasvinviljelytila, joten vain mielikuvitus
Eli siis 30 paikkainen talli. Tämän hetkinen suunnitelma on jakaa talli neljään karsinarivistöön. Karsinan kooksi olen ajatellut tällä hetkellä 12 neliötä, jolloin tallirakennuksesta tulee varsinainen teollisuushalli. Eli karsina-käytävä.karsina-käytävä-karsina-käytävä-karsina. Ainiin ja reunimmaisten karsinoiden ja seinien väliin vielä käytävät. Miksikö näin sikana käytäviä? Kaksi käytävistä ovat ns. pääkäytäviä, eli käytäviä, joissa tapahtuu hevosliikenne. Näiden pääkäytävien alle rakennetaan kuilut, jotka viettävät V-mallisesti reunoilta keskelle. Karsinat puhdistetaan suoraan luukkuihin, jolloin lanta valuu alaspäin ja pohjalla oleva lantaraappa siirtää lannan suoraan lantalaan. Kolme välikäytävää ovat ruokintakäytäviä, joita pitkin väkirehut jaetaan luukkujen kautta suoraan karsinoiden takaosaan ja karsinoiden takaosissa on aukot, joista hevosten päät mahtuvat ulos. Hevoset saavat heinät automaattisesti ruokintamattoa pitkin,jolloin vältytään yleiseltä ongelmalta, joka tulee yöllä, kun hevoset ovat pitkään ilman heinää. Taakse sijoitettava ruokinta vähentää myös hevosten stressiä ja sitä, että niiden pitäisi puolustaa ruokaansa niin paljoa, kuin karsinan etuosassa ollessaan. Ja kaikkein tärkeintä: Karsinan ilmanvaihto on tehokkaampaa ja hevosten rehut ja lanta eivät kohtaa, jolloin rehu on paljon hygienisempää.
Lankkutarhat <3 |
Koska talli on nelirivinen, sinne sijoitetaan kaksi pesupaikkaa, kaksi varustehuonetta ja kahdet sosiaalitilat. Karsinat ovat liukuovilla, joissa on lukittavat yläosat, eli hevoset saavat karsinat halutessaan ulos karsinasta. Väliseinät ovat umpinaiset alas asti, jolloin oriitkin ovat tervetulleita tallillle. Hevosten liikkuminen tapahtuu neljästä ulko-ovesta, ihmisille on myöskin kulkevat neljästä ovesta. Tallin vieressä on kenttä, maneesia ei ole järkevä rakentaa vielä alkuvaiheessa. Hevoset tarhaavat talviajan ja omistajan niin halutessaan myös kesäajan hiekkapohjaisessa tarhassa, jossa on putki-sekä sähköaidat. Kesäisin hevosilla on mahdollisuus laidunnukseen viljellyillä pelloilla ja metsäalueilla. Omia ratsastusreittejä taitaa jo nyt löytyä lähemmäs 10 kilometriä ja lisää rakennetaan jos niikseen halutaan.
Koska kyseessä rupeaa olemaan jo melko iso yksityistalli, haluan rakennuttaa erillisen tallin, jonne saadaan hevoset eristykseen, jos on tarvetta. Tähän käytän hyväkseni vanhan navetan, johon on mahdollisuus rakentaa karsinat neljälle hevoselle ja tämänkin viereen saa sairastarhat. Näin pystytään eristämään sairaat hevoset muista. Eristystallissa on myös pakkopilttuu, jossa ell. voi tehdä turvallisesti tarvittavat tutkimukset.
Leveät käytävät |
Ihanteellistahan olisi koneellistaa mahdollisimman paljon, jotta ihmistyötä säästyy, juurikin nämä rehujen jaon automatisointi ja lannanpoiston helpottaminen säästävät paljon työaikaa. tallin käytävät ovat myös niin leveät, että niillä voidaan ajaa traktorilla. Heinät hevoset saavat pihalle slowfeedereihin, eli laatikkoihin, jossa on edessä verkot, tämä vähentää hävikkiä ja antaa puuhaa hevosille. Heinä on siis itse viljeltyä, osa esikuivattua säilöheinää ja osa ihan perinteistä kuivaa heinää. Kauran omavaraisuutta en ole vielä sen tarkemmin miettinyt. Onko järkevämpää viljellä se itse rehuksi vai viljellä siemenviljaksi ja ostaa sitten rehukauraa ulkopuoliselta. Tässä tosin saataa olla ratkaisu se, että rupean tekemään yhteistyötä jonkun nautatilallisen kanssa.
Ööö, mitähän vielä? Ajatus ei oikein kulje enään tässä vaiheessa: olen vetänyt kaksi viime yötä todella vähäisillä unilla ja olen käynyt töissä ja täydet päivät koulussa. Huomenna onneksi kokonaan vp, perjantaina aamutalli ja ehkä Jyväskylän reissu! Toivottavasti saatte jotain selvää tekstistä.
NoPainNoGain -Alisa
P.S. hevosrintamalla sellaista, että jos nyt menee asiat putkeen (selviää kuun puolessa välissä!), niin mulle saattaa tulla hevoinen!
Kiva asento... |
Kuulostaa hyvältä, olisi kiva kuulla miten edistyy. Meillä on iso halli tulossa ja sinne nyt teollisuusputket pian asennetaan. Tuota ilmanvaihtoa on mietitty. Mies tuon projektin kimpussa enemmänkin on pyörinyt, itse vain odotan että on valmis ja saa käyttöön sen. https://www.pipingservice.fi/asennus--ja-hitsauspalvelut/teollisuusputkistot
VastaaPoista